Kissan tarttuva vatsakalvotulehdus: FIP:n riskitekijät

Mitkä ovat joitakin FIP:n riskitekijöitä? Jotkut kissat ovat alttiimpia sairastumaan FIP:hen kuin toiset, vaikka siitä vastuussa olevaa koronavirusta esiintyy kaikkialla.
Alla on lueteltu joitakin riskitekijöitä, jotka lisäävät kissan riskiä sairastua FIP:hen.  Ikä 50 % FIP:n sairastavista kissoista on alle 2-vuotiaita, joten ne ovat todennäköisesti saaneet tartunnan kissanpennuina, jolloin niiden immuunijärjestelmä oli liian nuori käsittelemään FCoV-infektiota.
Nuoremmilla kissoilla ja vanhemmilla kissoilla on usein epäkypsä tai heikentynyt immuunijärjestelmä, mikä voi lisätä niiden riskiä sairastua FIP:hen.
Nuoret kissanpennut saattavat myös altistua virukselle, kun ne ovat olleet pentutarhassa tai turvakodissa.  Rotu FIP:n riskitekijöinä Tietyillä roduilla, kuten puhdasrotuisilla kissoilla tai parituksista peräisin olevilla kissoilla, voi olla suurempi riski sairastua FIP:hen.
Persialaiset kissat ja sukulaisrodut näyttävät olevan alttiimpia.
On näyttöä siitä, että persialaiskissat kantavat ”altistavia alleeleja” tälle sairaudelle, mikä tekee niistä alttiita, kun ne altistuvat FIP:tä aiheuttavalle virukselle.
Kissat, jotka ovat kotoisin pariskunnista tai puhdasrotuisista linjoista, voivat olla erityisen alttiita sairastumaan FIP:hen.
Abessinialaisilla, bengaleilla, birmaaneilla, himalajalaisilla, ragdoleilla ja rexeillä on huomattavasti suurempi riski sairastua tautiin kuin muilla kissoilla.
Myös muiden kissarotujen, kuten burman, eksoottisen lyhytkarvaisen, manxin, persian ja venäjänsinisen, on todettu olevan alttiimpia FIP:lle, mikä johtuu genetiikasta ja niiden lisääntyneestä altistumisesta jalostusohjelmissa.
Uskotaan, että tietyt persialaiskissoihin (ja niihin liittyviin rotuihin) liittyvät geneettiset tekijät tekevät niistä hieman muita kissalajeja heikommin kykeneviä hallitsemaan FIP:tä aiheuttavaa virusta – mikä tekee niistä alttiimpia tartunnalle, jos ne joutuvat kosketuksiin sen kanssa.  

Ahtaat elinolot Kissoilla, jotka elävät ahtaissa tai stressaavissa ympäristöissä, kuten usean kissan talouksissa tai turvakodeissa, voi olla suurempi riski altistua kissojen koronavirukselle, mikä voi lisätä FIP:n todennäköisyyttä.
Joitakin ahtaissa oloissa elämiseen liittyviä FIP-riskitekijöitä ovat muun muassa läheisyys toisten kissojen kanssa, yhteiset resurssit (kuten ruoka-astiat, kuivikelaatikot ja sängyt) sekä stressin heikentämä immuunijärjestelmä.
Altistuminen muille kissoille on tärkeä tartuntatekijä, koska tartunnan saaneet kissat erittävät virusta syljessään tai ulosteessaan.
Kissojen välinen läheinen kontakti mahdollistaa viruksen leviämisen helpommin.
Usean kissan talouksissa ja turvakodeissa on tärkeää vähentää tartuntamahdollisuuksia edistämällä hyviä hygieniakäytäntöjä, kuten desinfioimalla pinnat kotitalouspuhdistusaineella ja pesemällä kädet säännöllisesti eri kissojen silittämisen välillä.
On myös tärkeää kannustaa kissojen terveellisiä käyttäytymismalleja, mukaan lukien riittävän tilan tarjoaminen kissaa kohti, jotta ne eivät taistele reviiristä.
Käytä tarvittaessa tuholaistorjuntatoimenpiteitä, kuten kirpputorjuntakäsittelyjä, ja tarjoa rikastuttavia aktiviteetteja, kuten leluja/ruokailuvälineitä/kiipeilytorneja jne.
Varmista, että kissat saavat ruokaa tasapuolisesti ilman, että ne ”taistelevat” ruoasta, ja tarjoa mukavat lepopaikat.  Perinnöllisyys Joillakin kissoilla voi olla geneettinen alttius, joka tekee niistä alttiimpia sairastumaan FIP:hen.
Tämä voi liittyä niiden immuunijärjestelmään tai kykyyn hallita kissojen koronavirusta.
Kissan geneettinen perimä voi tehdä siitä alttiimman infektiolle joko siten, että se ei kykene tunnistamaan ja torjumaan tunkeutuvia viruspartikkeleita, tai siten, että sen solukalvot eivät ole yhtä vastustuskykyisiä virusta vastaan.
Ne voivat myös tehdä kissan tietyt solut alttiiksi immuunivasteelle, joka laukaisee tulehduksen, joka johtaa kudosvaurioiden lisääntymiseen.
Lisäksi joiltakin kissoilta saattaa puuttua kyky hallita FIP:hen liittyvän vaarallisen kissojen koronaviruskannan replikaatiota, mikä lisää niiden alttiutta sairastua tähän tilaan.  Stressi Stressi vaikuttaa kielteisesti kissojen immuunijärjestelmään ja vähentää niiden kykyä torjua infektioita.
Kissat voivat stressaantua, kun niiden ympäristössä tai rutiineissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten muutto tai uuden lemmikin esittely.
Kun kissa altistuu stressitekijöille, sen elimistö vapauttaa hormoneja, jotka tukahduttavat tiettyjen immuunisolujen tuotantoa ja toimintaa.
Tämä aiheuttaa sen, että kissan yleinen immuunijärjestelmän suorituskyky heikkenee, jolloin se on alttiimpi FIP:lle mutta myös muille sairauksille tai taudeille, kuten loisten ja bakteerien aiheuttamille sairauksille.
Useimmilla FIP:n sairastavilla kissoilla on ollut stressiä joitakin viikkoja tai kuukausia ennen FIP:n kehittymistä.
Lemmikkieläimille tarjottava ympäristöä rikastuttava toiminta ja mahdollisten stressilähteiden minimointi voivat vähentää niiden alttiutta sairastua tähän tautiin.  

Immuunijärjestelmän tila Kissoilla, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, kuten kissojen leukemiavirusta (FeLV) tai kissojen immuunikatovirusta (FIV) sairastavilla kissoilla, on suurempi riski sairastua FIP:hen.
FeLV ja FIV ovat kissoihin tarttuvia virusinfektioita, jotka molemmat hyökkäävät kissan immuunijärjestelmää vastaan.
Tämän seurauksena kissoilla, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt jommankumman viruksen vuoksi, on usein vaikeuksia torjua muita tauteja tai sairauksia, myös FIP:tä.
Kissat, joilla on FeLV:n tai FIV:n kaltaisia perussairauksia, saattavat altistuttuaan koronavirusinfektiolle heikommin pystyä reagoimaan tehokkaasti sitä vastaan ja altistuvat todennäköisemmin taudin kehittymiselle.
Lemmikkieläinten vanhemmat voivat minimoida kissansa riskin sairastua FIP:hen parhaiten tuntemalla kissan terveyshistorian.
Säännöllisiin eläinlääkärikäynteihin tulisi sisältyä lemmikkisi yleisen terveydentilan perusteellinen tarkastus, johon kuuluu myös testejä näiden virusten varalta, jotta voit havaita mahdolliset merkit varhaisessa vaiheessa ja antaa kissallesi tarvittaessa asianmukaista hoitoa ja hoitoa.