Levering binnen 1 dag vanuit 15 lokale magazijnen naar alle Amerikaanse regio's, Canada, VK, EU-landen, Midden-Oosten, Latijns-Amerika, Azië, Australië en Nieuw-Zeeland.
Praat met onze chatbot Clawdia voor directe antwoorden of stuur ons een e-mail support@fipmed.co voor antwoorden binnen 2 uur.

FIP-hoidon seuranta: Mitä minun pitäisi odottaa näkeväni ja mitä seurata FIP-hoidon aikana?

Mitä minun pitäisi pitää silmällä, kun saan FIP-hoitoa?

Kliinisen vasteen arviointi on erittäin tärkeää; jos se ei parane, voidaan tarvita suurempaa annosta. Erityisesti silloin, kun kissa voi hyvin, on parasta ottaa säännöllisesti verikokeita, mutta huomaa, että se voi olla stressaavaa ja kalliita klinikkakäyntejä. FIP-hoidon seuranta: pitäisi riittää arvioimaan vastetta näissä tapauksissa. On suositeltavaa kehottaa kissanomistajia punnitsemaan lemmikkinsä kotona kohtuuhintaisilla vaakoilla ja kirjaamaan niiden nälän, käyttäytymisen, hengitystaajuuden ja muut merkitykselliset tekijät päiväkirjaan.

Seuraavia neuvoja voidaan muuttaa kissan reaktion perusteella:

– Normaalilämpöisyyden ja käytöksen odotetaan paranevan 48 tunnin kuluessa. Tässä vaiheessa sinun pitäisi saada suullinen selvitys kissan kehityksestä ja siitä, miten helppoa sen lääkitseminen on.

– Kahden viikon kuluttua on tärkeää arvioida paino, käytös ja eritteet (sisäinen skannaus, vatsan ympärysmitta). Seerumin biokemiaa ja hematologiaa voidaan myös arvioida ja tarvittaessa tehdä mukautuksia taloudellisten rajoitusten vuoksi (esim. voidaanko kokonaisproteiinipitoisuutta, PCV:tä ja plasman värin arviointia, joka on mitattu kehrätyllä mikrohematokriittiputkella, käyttää tehokkaana ja nopeana alkukartoituksena sen määrittämiseksi, tarvitaanko lisätutkimuksia). Seerumin AGP:n normalisoituminen (jos se on koholla ennen hoitoa) voi auttaa ennustamaan remissiota; – Kissa olisi arvioitava uudelleen ja edellä mainitut testit olisi tehtävä uudelleen kuuden viikon kuluttua.

– Kissa on tutkittava 12 viikon kuluttua, ja mieluiten kaikkien tutkimusten on oltava normaaleja ennen hoidon lopettamista. Joskus havaitaan kohtalaista kroonista hyperglobulinemiaa ja lievää vatsan lymfadenomegaliaa, vaikka ne eivät liitykään uusiutumiseen. Lääkityksen lopettaminen on edelleen mahdollista, jos kaikki muut parametrit, myös AGP, ovat normaalit.

Jos se on saatavilla ja kohtuuhintainen, hoitopaikan ultraäänitutkimus (POCUS) imusolmukkeen koon ja/tai nesteen poiston arvioimiseksi on hyödyllinen.

Mitä voin odottaa FIP-hoidoltani?

– Sinun pitäisi huomata mielialan ja ruokahalun muuttuminen, pyreksian häviäminen ja mahdollisesti vatsan tai keuhkopussin nesteen väheneminen ensimmäisten kahden-viiden päivän aikana.

– Ensimmäisten hoitopäivien aikana, eli ennen kuin lääke on ehtinyt vaikuttaa, saattaa esiintyä enemmän FIP:stä johtuvia kliinisiä merkkejä. Jos kissa on esimerkiksi kotona, kehota omistajaa arvioimaan kissan lepohengitystaajuus ja hengitysponnistus. Tähän voi liittyä myös keuhkopussinesteen muodostuminen tai palautuminen, mikä voi vaatia tyhjennystä. Myös neurologisia oireita tai uveiitti-oireita voi esiintyä (esimerkiksi omistajat huomaavat iiriksen värin muuttuneen). Neurologisen tai silmän toiminnan muutosten vuoksi lääkitysannosta on arvioitava sen määrittämiseksi, onko annoksen suurentaminen tarpeen.

– Yleensä verenpurkaumat häviävät kahdessa viikossa. Jos verenpurkauma jatkuu kahden viikon jälkeen, harkitse annoksen nostamista (mieluiten 2-3 mg/mg kahdesti päivässä tai 12 tunnin välein) esimerkiksi suuremmalle tasolle kuin mitä suositellaan kissoille, joilla on pelkkä verenpurkauma.

– Seerumin albumiinin nousu ja globuliinien lasku (eli normalisoituminen) voi kestää useita viikkoja; on kuitenkin muistettava, että globuliinit voivat aluksi nousta, kun huomattava määrä eritteitä imeytyy. Kun kaikki muut parametrit ovat palautuneet normaaliksi, on mahdollista, että globuliinit ovat edelleen hieman koholla hoitojakson päättyessä. Tämä ei ole yhteydessä uusiutumiseen.

– Anemian ja lymfopenian häviäminen voi kestää jopa 10 viikkoa, ja tehokas hoito voi johtaa lymfosytoosiin ja eosinofiliaan.

– Suurentuneet imusolmukkeet kutistuvat yleensä muutaman viikon kuluessa, mutta toisinaan ne eivät välttämättä palaa normaalikokoonsa tai ultraäänitutkimuksessa havaittavaan kaikukauteensa edes hoidon päättymisen jälkeen. Jos kaikki muut indikaattorit ovat kuitenkin palautuneet normaaliksi, tämä ei näytä viittaavan FIP:n uusiutumiseen; hoito on lopetettava suunnitellusti ja potilasta voidaan tarkkailla tiiviisti.

Jos huomaat, että edistyminen on odotettua vähäisempää, saatat haluta harkita diagnoosia uudelleen ja/tai nostaa annostusta.

Mitä minun pitäisi pitää silmällä FIP-hoidon jälkeen?

Tyypillisesti 12 viikkoa kestävän hoidon jälkeen kissojen omistajien on tarkkailtava kissojen kliinisiä oireita, kuten ruokahalun vähenemistä, painon vaihtelua tai muita oireita. Uusiutumisen kliiniset indikaattorit saattavat poiketa alkuperäisistä diagnostisista oireista (esimerkiksi neurodiffuusio-oireet kissoilla, joilla on aiempia effuusioita). Ihanteellista on tutkia kissa noin neljän viikon kuluttua hoidon lopettamisesta. Jos AGP pysyy normaalina, sen seuraaminen voi lohduttaa. On tärkeää tutkia kaikki kliiniset oireet hyvin nopeasti.

Voinko käyttää täydentäviä hoitomuotoja FIP:n hoidon aikana?

Erilaiset tukihoidon muodot voivat olla hyödyllisiä kissoille, joilla on FIP. Antiviraalisia lääkkeitä ei ole tutkittu minkään tietyn lisäravinteen kanssa, eikä useiden suun kautta otettavien lääkkeiden käyttö välttämättä ole paras vaihtoehto, koska potilaat eivät välttämättä noudata lääkkeiden käyttöä ja siihen liittyvät kustannukset. Sairaat ja kuivuneet kissat voivat kuitenkin tarvita suonensisäistä nestehoitoa. Tilanteesta riippuen voidaan harkita seuraavia toimenpiteitä:

– Hermovauriot, uveiitti, vatsakalvon ja keuhkopussin tulehdus sekä massojen aiheuttama turvotus voivat kaikki aiheuttaa epämukavuutta sairastuneille kissoille. Osana multimodaalista analgesiaa opioidihoidosta, kuten buprenorfiinista, ja muista lääkkeistä, kuten tulehduskipulääkkeistä, voi olla hyötyä, jos kissa syö ja sen munuaisparametrit ja nestetila ovat normaalit;

– Keuhkopussinesteen tyhjennys voi olla tarpeen toistuvasti ensimmäisen hoitojakson aikana;

– Vatsanesteen normaali tyhjennys tapahtuu vain silloin, kun paine vaarantaa hengityksen;

– Ravitsemus on ratkaisevan tärkeää, sillä FIP:tä sairastavat kissat laihtuvat usein ja niiden ulkonäkö muuttuu. Koska nenämahaletkujen sietokyky on huono ja ne voivat aiheuttaa masennusta, kissat, joilla on syvä anoreksia ja jotka eivät reagoi edellä mainittuihin lääkkeisiin, voivat hyötyä ruokatorven (O-)putken asettamisesta.

– Lisäksi jotkut sairaat kissat voivat hyötyä lyhytaikaisesta syöttöletkujen asettamisesta, mikä voi helpottaa lääkitystä. Maropitantin kaltainen lääkitys voi auttaa kissoja voimaan paremmin, kun ne ovat pahoinvoivia, ja kannustaa niitä syömään;

– Verensiirto voi olla tarpeen viruslääkkeiden lisäksi tietyissä FIP:n aiheuttamissa vakavissa (ja toisinaan hemolyyttisissä) anemiatapauksissa; hepatoprotektantit, kuten S-adenosyylimetioniini (SAME), silybiinin kanssa tai ilman sitä, eivät yleensä ole tarpeen edes kissoille, joiden ALT-entsyymiaktiivisuus on koholla;

– ja kortikosteroidit ovat yleensä vasta-aiheisia FIP:n hoidossa viruslääkkeiden kanssa sivuvaikutusten ja immunosuppression estämiseksi. Toisaalta kissat, joilla on vaikeita neurologisia oireita, saattavat toisinaan tarvita lyhytaikaista systeemistä kortikosteroidihoitoa (1-5 päivää) tulehduksen vähentämiseksi. Uveiittia sairastavat kissat voivat myös hyötyä paikallisista kortikosteroideista. Immunovälitteinen hemolyyttinen anemia (IMHA) on kissan immuunipleksopatian (FIP) harvinainen sivuvaikutus, joka vaatii usein systeemistä kortikosteroidihoitoa pitkäksi aikaa ja lisäksi viruslääkitystä anemian lievittämiseksi. Harkitse tulehduskipulääkkeen antamista FIP-hoitoa saaville kissoille, jos tulehduskipulääkitys on tarpeen (edellyttäen, että kissa syö ja sen munuais- ja nesteytysparametrit ovat normaalit).

 

 

error: Content is protected
0